Koti sanaan liittyy niin paljon tunteita, suurimmaksi osaksi turvallisuuteen ja hyvään oloon liittyen - osaksi myös kielteisiä. Kotona koetaan paljon.
Ensimmäinen ikioma koti pitäisi pakata laatikoihin viikossa. Kerätä vaatteet, tunteet ja kokemukset. Se ei olekaan niin helppoa. Ainakaan tällä aikataululla.
Samalla kun lasken sinisen lempineuleeni laatikkoon, otan mukaan myös illan, jolloin ystäväni nauroivat kykenemättömyydelleni tilata pizzaa.
Heittämällä kuluneen ja venyneen paidan pinoon, jota en ajatellut ottaa mukaan pyrin myös pyyhkimään mielestäni muiston, kun kesällä kyyneleet silmissäni ajettuani Turkuun käperryin peiton sisälle ja mietin ilkeitä sanojasi.
Haluanko muutosta elämääni vai annanko sinun ja tämän kaiken vieläkin vaikuttaa minuun ja pitää otteessani. Tämä koti on antanut minulle turvan. Paikan, jossa saa olla täysin se tyyppi joka olen kuulematta arvosteluja keneltäkään. Itkeä ja nauraa - yksin ja ystävien kanssa.
Lisään sukat laatikkoon ja mietin samalla iltaa, jolloin paras ystäväni oli kuuntelemassa tenttistressiäni. Laskemalla mustan pitsimekon laatikkoon muistelen aamua, jolloin darrassa hihitelimme kavereiden kanssa mehujäät suussamme.
Onko vaikea kerätä mukaansa vain hyvät jutut? Kuuluuko pahat muistot jättää taakse vai kantaa kokemuksena mukana?
Kokemukset - hyvät ja huonot ovat kaikki osa elämää. Fressi startti vaan antaisi mahdollisuuden johonkin uuteen. Oloon, jossa en kantaisi enää osaa sitä kielteisyyttä matkassani. Pyyhkisin pölyt peilistä, asettaisin sen uuteen kulmaan ja samalla hymyilisin hyville muistoille sinusta.
Lisään laatikkoon myös säröytyneen lautasen ja lempikorkkarit, joiden kannat ovat kuluneet ja tajuan, että kaikki muistot eivät voi olla ehjiä ja kauniita ollakseen merkityksellisiä ja mukana kannettavia.
Merkityksellisyys koostuu siitä, että nuo asiat herättää tunteita.
Joten ehkä nappaan mukaani myös muistoja ensimmäisestä omasta kodistani, jotka ei vain saa minua hymyilemään. Otan mukaani muistot, jotka saa minut tuntemaan.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti